Road Trip Utsjoelle ja takaisin 2016

Kaarti-sivustojen jutut ovat olleet taas pienellä tauolla, kuten myös Etelä-Suomen lintuelokin… Torstaina 14.7. pakkailtiin Pipsan kanssa kamppeita autoon ja edessä oli taas perinteinen lapinkeikka perhosten, kalastuksen ja lintuilun merkeissä. Ensimmäinen pidempi pysähdys tehtiin Vaasan reunalla, Mustasaaren maisemissa. Täällä Saltkaretin näköalatornista tuijoteltiin tovi upeita De Geer-moreenimuodostelmia, eli jääkauden jäätiköiden virtausten muodostamia aaltoharjanteita.

Raippaluodon De Geer -muodostelmia © Pipsa Kaunisto

Raippaluodon De Geer -harjanteita © Pipsa Kaunisto

Raippaluodosta suunnattiin seuraavaksi Viiankiaavan upealle aapasuolle. Suo- ja pohjanukonkorentoja lenteli paikalla kymmenittäin ja hillatkin alkoivat jo olla poimintakypsiä. Pitkospuureitin puolivälin paikkeilla korentoja tarkkaillessa alkoi korviin kantautua hentoa tiksuttelua. Pienen tähyilyn jälkeen todella hieno pohjansirkku (Emberiza rustica) pöllähti aivan eteemme koivun oksalle keikkumaan. Kameraa ei tietenkään ollut jaksanut raahata mukaan, joten potretit jäivät tälläkin kertaa posista ottamatta. Mieltä kuitenkin yhä harvinaistunut sirkku lämmitti! Samalla mietin näiden Suomen viimeisimpien suurien suoalueiden huolestuttavaa tilaa, josta yhtenä esimerkkinä tänne Viiankiaavalle suunnitteilla oleva kaivos, joka erittäin todennäköisesti tuhoaisi maailman ainutlaatuisimpiin kuuluvan aapasuon ekosysteemin. Toivotaan todella, ettei tämän kaltaiset skenaariot toteudu!

Kaamasentien varressa Inarin jälkeen sijaitsevan Neljäntuulen Tuvan maukkaiden poronkäristysten aikana muutama taviokuurna kirjautti raflan viereisellä ruokinna itsensä vuodenpinnoihin, joiden jälkeen jatkettiin kohti Suomen lakea. Illalla ajettiin vielä Utsjoen Ailiggaan huipulle, jossa yllätykseksi päästiin toteamaan aivan järjetöntä mäkärämäärää. Erikoista mäkärien paljoudessa teki vielä se, ettei muualla lapissa tuntunut olevan juuri tavallista enempää pistävää tai purevää öttiäistä ja normaalisti juuri tunturin laella öttiäisiä on kaikkein vähiten… Tällä kertaa kuitenkin jätettiin tuntsakihujen staijailut ja paljakkakylmänperhosten kuvaileminen väliin mäkäräpilven keskellä :-) BTW Tunturin huipulle johtavalle Ailiggaantielle on tullut jonkin aikaa sitten 5 €:n käyttömaksu, jolla saa huristella santatietä autolla aina kalenterivuoden kertamaksulla. Lupia saa Utsjoen keskustasta useasta paikasta, mm. Giisan pirtistä.

Tenolla aika meni suht kokolailla kalastuksen merkeissä, mutta perhoshaviksiakin kertyi mm. isohopeayökkösestä (Syngrapha diasema) ja pohjannauhamittarista (Perizoma minoratum). Lapin nokiperhoset ja hopeatäplät olivat jo aikalailla lentonsa lopettaneita, ja tänä vuonna paras lennon huippu lienee Utsjoen huudeilla osunut kesäkuun loppupuolelle. Lintupuolella ehkä mieleenpainuvin havainto tuli, kun olin heittelemässä perhoa joella keskiyön hämärässä ja Pipsa huomasi rannalta kahden hiiripöllön (Surnia ulula) liitävän joen yli. On se hipö vaan upea lintu varsinkin tällaisessa luonnollisessa ympäristössä!

Kerrankin oli tuuria mukana kun onnistuin tiputtamaan puhelimen jokeen; Evo Xplorer kuoret pitivät kännyn kuivana (sisältää tuotesijoittelua ;-)  © Kari Kaunisto / kapykaarti.net.

Kerrankin oli tuuria mukana kun onnistuin tiputtamaan puhelimen jokeen; Evo Xplorer kuoret pitivät kännyn kuivana (sisältää tuotesijoittelua ;-) © Kari Kaunisto / kapykaarti.net.

Harvinaisia pohjannoidanlukkoja (Botrychium boreale) löytyi Tenon rantapenkasta useita © Pipsa Kaunisto

Harvinaisia pohjannoidanlukkoja (Botrychium boreale) löytyi Tenon rantapenkalta useita © Pipsa Kaunisto

Erittäin harvinainen keminängelmäkin (Thalictrum minus ssp. kemense) nähtiin reissulla © Pipsa Kaunisto

Erittäin harvinainen keminängelmäkin (Thalictrum minus ssp. kemense) nähtiin reissulla © Pipsa Kaunisto

Viikon aikana lintuhaviksia karttui vielä mm. lapintiaisesta (Parus cinctus) ja useista sinirinnoista (Luscinia svecica), joiden poikasia vilisteli rantatörmillä matalan kasvillisuuden suojissa kuin mitäkin ruostepyrstöjä ;-)

Nuori sinirinta voisi olla vaikkapa jollakin ulkosaarella aika häijy määritettävä kasvillisuuden suojissa vilistäessään... © Kari Kaunisto / kapykaarti.net.

Nuori sinirinta voisi olla vaikkapa jollakin ulkosaarella aika häijy määritettävä kasvillisuuden suojissa vilistäessään… © Kari Kaunisto / kapykaarti.net.

Matkan aikana kiinnitettiin taas huomiota tien pientareiden kasvillisuuteen. Eteläisessä Suomessa tuntuu vallitsevan erityinen into laittaa rahaa penkkojen jatkuvaan parturointiin. Tottakai näkyvyyttä oleellisesti haittaavaa kasvillisuutta pitää tietyiltä paikoilta karsia, mutta vallalla oleva yltiöniittäminen on mielestäni rahan haaskausta, samalla kun tuhotaan monimuotoista hyönteiseloa ylläpitävää kasvillisuutta, joka kaiken lisäksi olisi upean näköistä!

Näin hirveään kuntoon oli pientareet päästetty Utsjoella. Toisin olisi Etelä-Suomessa, jossa tämäkin kukkaloisto olisi leikattu "siistiksi", puolisenttiseksi kulottuneeksi ruohoksi © Pipsa Kaunisto

Näin hirveään kuntoon oli pientareet päästetty Utsjoella. Toisin olisi Etelä-Suomessa, jossa tämäkin kukkaloisto olisi leikattu “siistiksi” puolisenttiseksi kulottuneeksi ruohoksi © Pipsa Kaunisto

Kotimatkalla nähtiin vielä kuukkeleita (Perisoreus infaustus), joita viime reissuilla on aivan pohjoisesta Suomesta osunut suht harvoin kohdille. Reissun lintuhavainnot alkoivatkin sitten olla paketissa. Upeita maisemia päästiin vielä ihastelemaan Kolin kansallispuistossa, sekä Orinoron rotkolla Leppävirralla.

Orinoron rotkon maisemia © Kari Kaunisto / kapykaarti.net.

Orinoron rotkon maisemia © Kari Kaunisto / kapykaarti.net.

Lapista lähtiessämme oli Kevolla mitattu kuluvan kesän lämpöennätys, 30,9 astetta © Kari Kaunisto / kapykaarti.net.

Lapista lähtiessämme oli Kevolla mitattu kuluvan kesän lämpöennätys, 30,9 astetta, meillä mittari pysytteli varjossakin 28 asteessa © Kari Kaunisto / kapykaarti.net.

Reissun jälkeen pystyi hyvin samaistumaan Utsjokilaisen vessan tauluun © Kari Kaunisto / kapykaarti.net

Hikisen ajomatkan jälkeen pystyi helposti samaistumaan tähän Utsjokelaisen vessan taulun slouganiin © Kari Kaunisto / kapykaarti.net

/KKa

Posted in perusretket, retkellä Varsinais-Suomen ulkopuolella | Leave a comment

Paahdetta piisas :: taistoviikon visiitti Etelä-Karjalaan

Kaarti kokoontui taas perinteiseen tapaan Tornien taiston viikonloppuna: neljän päivän tiukka tikistämisputki poikkeuksellisen lämpimässä ja paahteisessa kelissä tuotti aimo kasan haviksia, joista parhaimpina mainittakoon kaks “clarinaa” (pikkukilju-/kiljukotka Aquila pomarina/clanga) Parikkalassa 5.5., kiljukotka (A. clanga) Virolahdella 6.5., taistotornista Imatran Immalanjärvellä kepitetyt jalohaikara (Egretta alba) ja sirosuohaukka (aro-/niittysuohaukka Circus macrourus/pygargus) 7.5. ja vaikkapa tuplalimosa (mustapyrstökuiri Limosa limosa) Lappeenrannan Kotasaaressa 8.5. Ei siis mitään megaa, mut ihan megeetä kyl. Alla parit fotot pitkältä helatorstaiviikonlopulta.

Pari lynohaa (lyhytnokkahanhi Anser brachyrhynchus) palloili Uukuniemen Kummun näkötornin kieppeillä Parikkalassa helatorstaina. © Totti Toiskallio.

Pari lynohaa (lyhytnokkahanhi Anser brachyrhynchus) palloili Uukuniemen Kummun näkötornin kieppeillä Parikkalassa helatorstaina. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net.

"Bojaa" tapittavat Virolahden aamussa 6.5.2016. Panoraama aukeaa suurempana kuvaa klikkaamalla. © Kari Kaunisto / kapykaarti.net

“Bojaa” tapittavat Virolahden aamussa 6.5.2016. Panoraama aukeaa suurempana kuvaa klikkaamalla. © Kari Kaunisto / kapykaarti.net

Tuuletonta taistomeininkiä. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Tuuletonta taistomeininkiä. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Imallanjärven jallu (jalohaikara, Egretta alba) lenteli lopulta ihan megeesti tornin ylitte. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Imallanjärven jallu (jalohaikara, Egretta alba) lenteli lopulta ihan megeesti tornin ylitte. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

KKa räpsii jallusta fotoja puhelimella. © Tomi Kaijanen / kapykaarti.net

KKa räpsii jallusta fotoja puhelimella. © Tomi Kaijanen / kapykaarti.net

Sunnuntaiaamun täysin tyvenessä suoritetun ministaijin paras havis tuli nisäkäspuolelta, kun kärppä (Mustela erminea) ui Masteensaaresta Tiurun puolelle. Kartasta mitattuna uintimatkaa kertyi minimissään 890 metriä! © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Sunnuntaiaamun täysin tyvenessä suoritetun ministaijin paras havis tuli nisäkäspuolelta, kun kärppä (Mustela erminea) ui Masteensaaresta Tiurun puolelle. Kartasta mitattuna uintimatkaa kertyi minimissään 890 metriä! © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Luonnollisesti MTu:n oli päästävä vielä reissun viime hetkillä ihailemaan "Blue Lagoonia" eli Askolan altaita. Kröhän kourissa portaita oli kiva tallustaa... © Tomi Kaijanen / kapykaarti.net

Luonnollisesti MTu:n oli päästävä vielä reissun viime hetkillä ihailemaan “Blue Lagoonia” eli Askolan altaita. Kröhän kourissa portaita oli kiva tallustaa… © Tomi Kaijanen / kapykaarti.net

Posted in rallit ja kisat, rarit ja pikkurarit, retkellä Etelä-Karjalassa, retkellä Varsinais-Suomen ulkopuolella | Leave a comment

Aiika piäni TLY:n talviralli 2015

Menestyminen vaatii veronsa – joten pieni parin viikon viive talvirallijutun suhteen lienee ymmärrettävissä. Sen verran gubbe-osastoa alkaa kaartijengikin jo olemaan, ettei kynää purkuillan jälkeen kovin nopeasti paperille saa (tai näppejä näppäimistölle). Ja onhan tämä blogipuoli jäänyt muutoinkin aika lailla rappiolle.

Meneeköhän tämäkin Kemiön kirkonkylältä löytyvä, jo sammaloitunut,  kyltti pian vaihtoon? Hiukan pidempi kyltti tiedossa jatkossa? Isojen kirjainten kanssa on toki menty vikaan jo aikaa sitten.. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Meneeköhän tämäkin Kemiön kirkonkylältä löytyvä, jo sammaloitunut, kyltti pian vaihtoon? Hiukan pidempi kyltti tiedossa jatkossa? Isojen kirjainten ja sanavälien kanssa on toki menty vikaan jo aikaa sitten.. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Mutta palataanpa ajassa reilut kaksi viikkoa taaksepäin, marraskuun viimeiseen päivään. Oli synkkä ja myrsk.. tai ihan tavallinen pilkkopimeä marraskuun ilta kun TT parkkeerasi auton Kaarinan kulmille. Opiskelujen ohella viikon agenda oli selvä: tiistai ja perjantai oli varattu pohjustelulle ja lauantai rallille. Tiistaiaamuna köröttelinkin Kemiönsaaaren suunnille ja perjantaina – totaalisen karseassa kelissä, sateessa ja kovassa tuulessa – suhailtiin TK:n kanssa Sauvon ja Kaarinan välillä miten sattuu. Alkuun Tiiran vaikutus alkoi ahdistaa, sillä rallin kulku tuntui alkuun muodostuvan muiden Tiiraan kirjaamien karttapisteiden mukaan, oman tekemisen osuuden jäädessä lähinnä postimerkkeilyksi.. Toisin kuitenkin kävi, ja lopulta rallireitti rakentui suht kivasti kaartilaisten omien pohjustusten varaan. Tiiran vaikutus ralliin on kuitenkin kiistaton, enkä ainakaan itse näe sitä kovin positiivisena.

Tiistaina 1.12. Björkbodan peltojoutsenten seassa näkyi kolme metsähanhea ja yks tundra. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Tiistaina 1.12. Björkbodan peltojoutsenten seassa näkyi kolme metsähanhea ja yks tundra. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Pikakelaus lauantaiaamuun (5.12.). Kello soi joskus viiden jälestä ja koko kööri oli TK:n farmaribiilin penkeillä kuuden kieppeillä. Aamukaffekäynnin jälkeen köröteltiin jo kahdessa rallissa onnistuneesti käytetylle aloituspaikalle, mutta kolmas kerta sanoi toden (?): lepö ei vastannut viheltelyyn. Kuumeinen mietintä tuotti kuitenkin tulosta, kun MTu muisti vaimokkeensa kesäpaikalla kesäisin huudelleen kiljukaulan. Pienen ajelun jälkeen suoritettu railakas viheltely toimi, ja lepö (Strix aluco) saapui liitelemään yllemme komian poutaisessa ja tyynessä, joskin vielä varsin pimeässä aamussa.

Pimeä aika on rallissa haasteellinen: jotain pitäisi löytää listan kartuttamiseksi, mutta kovin helppoa se ei ole. Nytkään ei edellä mainitun lepön lisäksi ihmeitä löydetty ennen aamun kajoa, jolloin sitten alkoikin vesilintujen napsiminen. Erään rantatien varrelta lajilistaan lisättiin mm. tukkasotka (Aythya fuligula), uivelo (Mergellus albellus) ja ylläribonuksena lopulta ässälajiksikin yltänyt pilkkasiipi (Melanitta fusca)! Aamun metsätaipaleilta yritettiin muiden tinttien, hipin yms. lisäksi yhyttää kannankehityksen suhteen surullisessa alamäessä olevaa hömötinttiä, siinä onnistumatta. Mutta eivätpä olleet muutkaan toimessa onnistuneet, sillä purussa tästä kirjattiin ensimmäinen ässä Uppstut/Lindén/Tirri/Sirkiä-joukkueelle jo ”perus”lajien kartoittamisen jälkeen! Ehkä olis vihdoin aika vaihtaa hömö peruslajilistalla vaikka sitten siihen pikkuvarpuseen?

Pimeet jätkät aamulla. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Pimeet jätkät aamulla. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Aamupäivän aikana tiistain pohjustukset vuoroin pitivät ja vuoroin k*sahtivat: 18:n tilhen (Bombycilla garrulus) parven sijasta pohjustetulla mestalla nähtiin yksi lintu, joka jäikin päivän ainoaksi lajinsa edustajaksi meidän kohdallamme. Galtarbyn kottaraiset (Sturnus vulgaris, 10 exx.) ja räkätit (Turdus pilaris) kuin myös hihat (-iri-ukka Buteo buteo) pitivät, mutta Björkbodan ”tiirahanhet” olivat kadonneet.

Pikamietinnän jälkeen päätettiin kurvata Bodalta vielä Ölmosvikenille pohjustetun Ardean toivossa, vaikka alustavasti paikka oli jo suunniteltu väliin jätettäväksi. MTu tipautettiin komppaamaan Dragsfjärdin kk:n pihoja, ja TK, KKa ja allekirjoittanut jatkoivat lahdenpohjukkaan. Kauaa ei ehditty autosta poistumisen jälkeen lahdelle toljottaa, kun TK mylväisi jotain painokelvotonta ja syöksähti auton takaluukun suuntaan. TT ja KKa tietty suuntasivat sillä välin binoskuugelinsa lahden keskivaiheille, jossa porskutteli kuin porskuttelikin aiiika piäääni – ”isokoskelon pään kokoinen” – puikku (pikku-uikku Tachybaptus ruficollis)! Jumankek, majniota! Rallisponde ja spondevuodarikin tais napostella tiensä kaikkien kolmen listoille. MTu:n jääminen linnusta paitsi tietysti hieman harmitti, mutta rallin tuoksinassa kaikki olivat tietoisia riskeistä ;) Takaisin ei nimittäin enää Dragsfjärdin kk:lle palattuamme lähdetty. Makken esiin kaivamina kirjattiin rallilistalle myös peippo (Fringilla coelebs) ja kusti (-usi-ainen PARUS ater).

Matka jatkui kohti Kemiö kk:ää Bodan läpi, ja matkalla plokattiinkin langalta yksinäinen uuttubulu (Columba oenas) listaa koristamaan. Hyvä niin, sillä pohjustetulta kyyhkypaikalta, Kemiön Norrlångvikistä, ei löytynyt tiistain pohjustuksissa näkyneistä 17 uuttukyyhkystä ja kolmesta sepelkyyhkystä (C. palumbus) ainuttakaan. Niiden tilalle kuitattiin kuitenkin Makken merikotkajengin (+15 exx. p) seasta yhyttämä immatuuri maakotka (Aquila chrysaetos)!

Pujujujuikku! Komiana kännyskouppina tottakai. © Tomi Kaijanen / kapykaarti.net

Pujujujuikku! Komiana kännyskouppina tottakai. © Tomi Kaijanen / kapykaarti.net

Keli alkoi kehittyä aamun kuulaasta pikavauhtia sateiseksi ja tuuliseksi, eivätkä esimerkiksi pohjustetut edellispäivän eilisen teeren pojat natsanneet kiertelystä huolimatta (varsinaissuomea kotikielenään puhumattomille mainittakoon tässä välissä, että edellispäivä = toissapäivä). Sauvossa koukattiin tiirapohjailtujen kanadanhanhien (Branta canadensis) kautta pikavauhtia, eikä parvesta perjantaisen saderähmäpohjustuksen tapaan löydetty muuta mainittavaa. Samaan aikaan paikalla olleet Missä Jallu -nwarisojengin putkisilmät olivat kuitenkin onnistuneet pidemmän tihruttamisen päätteeksi naulaamaan listalleen myös valkoposken, joka Tiirankin mukaan oli ollut paikalla jo marraskuussa. ”Aina ei kaikkee voi” ja ”Se on vaa yks laji”. Niinpä niin.

Sauvon puolella tehtiin myös onnistunut spondestoppi, kun päätimme tarkistaa MTu:n huutama, päätielle metsäsaarekkeiden välistä pilkahtanut joutsenparvi. Siitä ei kummempia löytynyt, mutta samaan aikaan peltoa ylitti auton ikkunan läpi nähty ”eiollukeltasirkkuja”-parvi. Tarkempi putketus lähipihojen puiden latvoihin kasvattikin listaa parilla lajilla, kun oksilla kökki niin hemppoja (Carduelis cannabina) kuin tiklejäkin (C. carduelis)!

Paimion energialaitoksen mojovilta tukkipinoilta kopattiin pikainen pontikka (-hja[n]– Picoides tridactylus), mutta perjantaina samoilta kasoilta pohjustettu vaseti (Dendrocopos leucotos) jätti kaartin nuolemaan näppejään. Vaseti ei natsannut myöskään Piikkiön ratapihan pölkkykasoilta, jossa sellainen niin ikään perjantain pohjustuksissa nähtiin.

Loppuralli meni Ruissalon ja Raision puolen omia ja tiirapohjia kokoon keräillessä. Vaikka KKa kertoi ennen rallia käyneensä Pikku-Pukintien nakkeliruokinnalla ”ainakin kolme vuotta, enkä oo kertaakaan nähny”, napsui nakkeli (Sitta europaea) saman miehen huudon perusteella listalle, vaikka toinen jalka oli vielä autossa sisällä! Hämärissä poimittiin kirsikka Mikolan leipoman kakun päältä Naantalin Kukonpäässä, kun jo pidempään paikalta tiiratettu 1kv koiras lapasotku (-a, Aythya marila) tarjoiltiin meille valmiiksi paketoituna. Kiitos toiselle ralliporukalle hyvästä palvelusta! ;)

Vielä ehdittiin viimeisten valojen puitteissa Naantalin Luolalaan, ja järven kiertoajelun tuloksena läsäytettiin listalle päivän viimeinen laji, klo 15.17 järven ylittänyt harmaajakkara (-haikara Ardea cinerea). Melkkest pimiäs tihruteltiin vielä antaumuksella Haunisten altaan tarjontaa Raision puolella, mutta silkki(m)uikku jouduttiin toteamaan lätkimään lähteneeksi. Karseassa kelissä ei kauheasti pimeäretkeily enää hotsitellut, joten Kaijasen ohjastama kaara kärräsi porukan Kaarinaan, jossa saunottiin päivän nahkeus pinnalta pois ennen purkuun lähtöä (huolellista neste”tasapainon” vaalimista unohtamatta).

Kotvan ajan jouduttiin odottelemaan ennen purkupaikkaan pääsyä. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Kotvan ajan jouduttiin odottelemaan ennen purkupaikkaan pääsyä. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Täl kertta purku pidettiin Kårenilla. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Täl kertta purku pidettiin Kårenilla. Henckan porukka jäi taustalla näkyvästä voitonmerkistä huolimatta sijoitusjonon häntäpuolelle ;) © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Kuvat muuttuivat purun aikana sumeampaan suuntaan.. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Kuvat muuttuivat purun edetessä sumeampaan suuntaan.. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Purku lähti käyntiin lievästi yskähdellen, kun purkupaikan pitäjä oli sopivasti unohtanut koko homman.. Noo, Porin rallia ylivoimaisesti voittamassa olleen virallisen rallivastaavan noheva puhelinäksöni pelasti kuitenkin tilanteen pikaisesti, ja reilun vartin ulkona odottelun jälkeen päästiin itse asiaan. Keskipäivän kelimuutoksen ansiosta yhteislajilista jäi historiallisen (?) lyhyeksi – muistaaksein alle 90:een lajiin. Oma suoritus ei kuitenkaan päässyt livahtamaan penkin alle, sillä käpyäijät palasivat parin vuoden löysäilyn jälkeen takaisin voittokantaan 55 lajin tuloksella, jopa kuuden lajin kaulalla seuraavaksi sijoittuneeseen porukkaan (Lumio, Lundén, T. Lindroos).

Rallin sateenkaarisävytteiset lopputulokset. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Rallin sateenkaarisävytteiset lopputulokset. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Jatkoa edelliseen, ässät sun muut. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Jatkoa edelliseen, ässät sun muut. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Voitto varmistettu! © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Voitto varmistettu! © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Et simmotti.

/TT

* ässä, ässälaji = laji, jonka vain yksi joukkue havaitsi

PS. Jotain uutta rallihommaan pitää ehkä tulevaisuudessa kehitellä, ainakin oman joukkueen osalta. Ehkä jo ens kerralla uskalletaan vihdoin lähteä jo pitkään puhuttuun tosisponderalliin tai suunnata jollekin ennestään ”tuntemattomalle” alueelle?

PPS. Tarkemmat tulokset löytyvät PDF-muodossa TLY:n kotisivuilta.

PPPS.

Sää oli rallin nurkilla tällä tasolla. (Lähde: Ilmatieteen laitos, www.fmi.fi)

Sää oli rallin nurkilla tällä tasolla. (Lähde: Ilmatieteen laitos, www.fmi.fi)

 

Posted in perusretket, rallit ja kisat, rarit ja pikkurarit, vuodenaikaisharvinaisuudet | Leave a comment

Saimaan seliltä

Suosirrejä (Calidris alpina) Saimaalla. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Suosirrejä (Calidris alpina) Saimaalla. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Tiistai-iltana ennuste oli keikauttamassa keskiviikon keliä reilun sateiseksi, eikä tuultakaan luvattu kovin montaa puhallusta, joten Kuitusen Karrin veneen sovittiin starttaavan Saimaa-tourneélle aamuvarhaisella. Pienessä ripsottelussa seilattiin ensin staijisaareen, josta nypittiin mukavasti muuttokahlureita, muun muassa sisiksessä suht oikukkaiden punakuirien (Limosa lapponica, 2a yht. 57 exx.) muodossa. Myös yksinäinen squatti (tundrakurmitsa Pluvialis squatarola), kourallinen suosirrejä (Calidris alpina) sekä suht aikaiselta vaikuttanut 18 hemarin (meriharakka Haematopus ostralegus) muuttoparvikin kuitattiin. Mulleilla (mustalintu Melanitta nigra) oli jonkinmoista liikettä, ja hieman vajaan kolmen tunnin aamutapittelun sigmaksi saatiin lopulta 419 muuttavaa.

Aamun kovin pläjäys koettiin seitsemän jälestä, kun TT:n tihrutellessa läheisen paperitehtaan tukkilauttoja kahlureiden toivossa KrK karjaisi napakasti ”Hei!” ja lisäsi jännitystä kasvattaneen paussin jälkeen selvennyksen ”Tadornaparvi!”. Pikaspurtti takaisin staijikaltsille, ja mojova, EKLY:n kautta aikain toiseksi suurin ristisorsaparvi (Tadorna tadorna) saatiin kumpaankin putkeen ihmeteltäväksi. Jengi lätkytteli leppoisasti parista miikasta lounaaseen, ja noin varttia myöhemmin myös Rantasen Paavo nappasi parven havikseensa spontaanisti Kaukaanselän nurkilta. Sen verran mairea tuon kokoinen parvi näillä kulmilla on, että välikättelyt suoritettiin KrK:n kanssa asiaankuuluvalla hartaudella!

Karri kuvaamassa Peräsaarenkarilla. Alemmissa kuvissa selkeämpänä esiintyvä kohde näkyy tässä Karrin vasemman olkapään yläpuolella.. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Karri kuvaamassa Peräsaarenkarilla. Alemmissa kuvissa selkeämpänä esiintyvä kohde näkyy tässä Karrin vasemman olkapään yläpuolella.. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Luotokierrokselle suorittiin Mercuryn rouhiessa lähes pläkää järvenselkää unelmakelissä – joskin kotvan kuluttua vettä alkoi ropisemaan ihan reilusti niin, että kotiin lähdettiin lopulta aika lailla litimärkinä. Kun vasta aamun staijitunteina oli arvuuteltu ensimmäisten pulmussirrien (Calidris alba) löytymisajankohtaa, noukittiin luodoilta lopulta talteen kaksikin nättiä +1kv-lintua. Suosirrejä ynnäiltiin useampia kymmeniä sekä paikallisena että muutolta, ja lisureiksi kirjattiin kaksi lumikolaa (jänkäsirriäinen Limicola falcinellus) ja yksi kuovisirri (Calidris ferruginea). Kun jälkimmäistä pulsua vielä saatiin kuvailla parhaimmillaan niin läheltä, ettei 400-millisen lähitarkennus enää pelannut, voitiin päivän päätteeksi kotisatamaan palata muikein naamoin. Siitä vesikelistä huolimatta.

äivän eka "pulsu" eli pulmussirri (Calidris alba) Lappeenrannan Joutsenon puolella Nälkäluodolla. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Päivän eka “pulsu” eli pulmussirri (Calidris alba) Lappeenrannan Joutsenon puolella Nälkäluodolla. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Sama lennossa, suosirrien kera. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Sama lennossa suosirrien kera. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Päivän toinen pulmussirri, Taipalsaaren puolella, Per(ä)s(aaren)karilla. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Päivän toinen pulmussirri, Taipalsaaren puolella, Per(ä)s(aaren)karilla. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Sama epeli. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Sama epeli. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

/TT

Posted in retkellä Etelä-Karjalassa, saariretket | Leave a comment