Eine kleine iltakomppi

Maanantain duunipäivän jälkeen lähdin lyhyelle fillarireissulle, määränpäänä Lappeenrannan Rantalan pellot. Perjantaina paikalla oli puinnit käynnissä, joten ajattelin pääseväni tallaamaan tuoretta, lintuja pullollaan olevaa sänkeä. Not.

Nuori ruskis (Circus aeruginosus) seilasi pelloilla. Kuvan lintu on tosin fotattu edellisenä iltana Konnunsuolla. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Puinnit olivat vielä toisilla lohkoilla käynnissä, joten käytettävän ajan huomioon ottaen vain yksi – tosin maukkaimmaksi arvioimani – sänkkäri oli kompattavissa. Löntystelin mukavan kuoppaista ja vihertävää sarkaa nuoren ruskiksen (Circus aeruginosus) sahaillessa peltojen pintaa ees taas, mutta tulokset jäivät käsittämättömän köyhiksi: 6 triviä (metsäkirvinen Ant tri) nousi jostain pellon reunoilta ja ojan pielestä potkin ylös 5 pasia (-ju-rkku Emb sch). Yhtään kiurua tai nitkuakaan ei näkynyt! Lapinkirvan (-kirvinen Anthus cervinus) ääni sentään kuului pariin kertaan jostain hieman kauempaa.

Grusiperhe (kurki Grus grus) nousi traktorin edestä ja suuntasi jonnekin Rantalan eteläpuolen pelloille. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Komppaillessa korvat kiinnittyivät vanhan ladon nurkkapuskista kuuluneeseen raksutukseen – mieleen tuli lähinnä caligatan ääni, mutta soundi oli hieman korkeampi, sointuvampi ja voimakkaampi. Ladon kulmalle käppäiltyäni tajusin äänen tulevan maasta tai aivan maan rajasta. Rekisteröin jonkin liikkuvan ojan pientareella, ja kiikarit silmille nostaessani tuijotukseeni vastasi neljä kiiluvaa, tuimaa silmää ja kohti sojotti kaksi pinkahtavaa kuonoa: minkkejä (Neovison vison). Montakohan crexin pesää ja poikasta on paikalla mitä ilmeisimmin pesineen minkkijengin suihin mahtanut upota (ko. pelloilla raksutti kesällä parhaimmillaan 7 rääkkää)… No, onneksi näitä ei ihan joka nurkalla vilistä, taisi napsua nisäkäsvuodari näistä pedoista.

Kameran asetukset eivät olleet ihan kohdillaan, mutta jonkinmoinen doku minkinpennuista (?) syntyi. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Puimuri- ja traktoriliikenteen sekä kompatun peltoalan linnuttomuuden myötä päätin luovuttaa. Jäin kuitenkin fillarin viereen pellonreunaan tapittelemaan hetkeksi. Huomasin mm. korkealta alas pikkuhiljaa tiputtautuneen sisukoiraan (sinisuohaukka Circus cyaneus) tulevan pelloille saalistelemaan ja näpyttelin välillä kännykkää mm. Tiiran haviksia selaillen. Katseen nostaessani huomasin pikavauhtia pellon pintaa lentävän linnun: linssit silmille ja iloisesti hämmästyen totesin heinäkurpan (Gallinago media) kauhovan vasemmalle, tipahtaen lopuksi melko kauas peltoalueen keskelle. Lienee lähtenyt joko jomman kumman “suhan” tai puimurin alta lentoon. Mycket bra då – tämä laji kun juuri oli alkuperäisen komppiajatuksen taustalla. Mainio ekovuodari (198.) plakkariin ja sotkien kohti kotia! Ehkäpä se syksy tästä pikku hiljaa pääsee kunnolla käyntiin..

Sisukoiras tipahti pelloille hakemaan iltasapuskaa. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

/TT

About Totti

turkulainen Lappeenrannas.
This entry was posted in rarit ja pikkurarit, retkellä Etelä-Karjalassa. Bookmark the permalink.

Jätä kommentti

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>