Jäämerelle ja takaisin

Lauantaina 10.7. kääntyi auton nokka kohti pohjoista. Paremman puoliskon kanssa tehtävä autoreissu ei tietenkään ollut aivan täysipainoinen lintureissu, vaikka se siihen suuntaan kallistuikin.

Ensimmäinen yö nukuttiin kippurassa farmariauton takakontissa Suomussalmella, ensimmäisten porojen tultua vastaan. Sunnuntaina eka varsinainen stoppi oli Kuusamossa, jossa Oulangan kansallispuiston laitamilta, Kiutakönkäältä, löytyikin virtaväiskinaaras (Mot cin), joka ruokki yhtä maastopoikasta esitellen itseään nätisti. Vuodareiksi kirjauttivat myös ne pari kuukkelia (Per inf), jotka tulivat vihellyksen perässä lähes silmille. Harmaasiepot (Mus str) kävivät kuukkeleille kuumana, eivätkä suotta – loppureissusta todistin yhden sguugelin ryöstöreissua urpiaisen (Car mea) ja järripeipon (Fri mon) pesillä. Kiutakönkäälle ajaessa katseita vaihdettiin koppelon (Tet uro) ja neljän maastopoikasen kanssa, niiden ylittäessä soratietä.

Virtaväiskinaaras (Mot cin) ruokki maastopoikastaan Kiutakönkäällä © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Virtaväiskinaaras (Mot cin) ruokki maastopoikastaan Kiutakönkäällä © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Alustavasta suunnitelmasta poiketen jatkoimme suhailua Saariselälle, jossa teltta pystytettiin tunturin kupeeseen pikkukuovin (Num pha) huudellessa ja valkoviklon (Tri ery) varoitellessa porotokan kulkiessa sen pesimälätäkön viertä. Vaimoke jäi telttaan koisaamaan kun itse lähdin kohti Iisakkipään rinteitä. Tuuli nousi yöksi reilusti, eikä kuuntelukeli ollut sieltä parhaimmasta päästä. Juuri kun olin jo luovuttamassa, rapisi parin metrin päässä puskassa lintu, joka paljastuikin 2kv sinipyrstökoiraaksi (Tar cya) – siis juuri siksi toivotuksi lajiksi. Kun tämä yksilö alkoi lurittelemaan, virittäytyi myös toinen paikalla pitempään oleillut koiras laulutunnelmaan hieman kauempana. Pari sinirintaa (Lus sve) varoitteli myös polun tuntumassa, ja Iisakkipään ja lomakylän välisessä purossa niiaili kara (Cin cin).

You need to a flashplayer enabled browser to view this YouTube video
2kv sinipyrstön (Tar cya) laulunäytettä. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

12.7. auton ikkunasta viuhuivat ohi inarilaiset ja utsjokelaiset maisemat. Ivalon Pikku-Petsamossa pesineistä pikkusirkuista (Emb pus) toinen suostui näyttäytymään hetken ajan, päästipä se pari kertaa tiksautuksenkin (Tiiran mukaan paikalla hieman myöhemmin poikue). Tämän jälkeen valtio vaihtuikin Norjaksi ilman sen kummempia haviksia.

13.7. tulikin sitten kuitattua muutama “maailmanelis”. Vestre Jakobselvin leirintäalueella Varanginvuonon pohjoisreunalla vietetyn yön jälkeen suunnattiin kohti Vardötä (ai niin, illalla leirintäalueelle ajaessa nökötti tienvarren niityn reunatolpalla hipö, Sur ulu) . Ruokapaikan etsimisen ja maksukorttisäätöjen jälkeen ajettiin Vardön kaupunkialueen koilliskulmaan, Hasselnesetiin, josta näkymät Hornöyan lintusaarelle ovat melko hyvät. Pienen budjetin ja sateisen kelin vuoksi venereissu itse saarelle jätettiin väliin. Tuhansien etelänkiislojen (Uri aal) ja pikkukajavien (Ris tri) lisäksi paikalta tuli tihrutettua mm. muutamia pohjankiisloja (Uri lom), tuhatkunta lunnia (Fra arc) ja viitisenkymmentä karimetsoa (Pha ari), joista kaksi viimeisintä olivat ak:lle eliksiä – ja sitä taisi olla pohjankiislakin, ellei noin kymmenkesäisenä Jäämerellä nähtyjä lintuja enää laske “kuponkikelpoisiksi”.

You need to a flashplayer enabled browser to view this YouTube video
Vilinää Hornöyan rinteillä. Pikkukajavia (Ris tri), etelänkiisloja (Uri aal), lunneja (Fra arc) ym…

Hasselnesetin mielenkiintoisimmaksi linnuksi nousi kuitenkin ad grölis (Lar gla), joka osui putkeen vedenpintaa selatessani. Eka ajatus – vanha isolokki – kääntyi melko nopeasti parempaan suuntaan, kun zoomia väänsi isommalle. Lintu viihtyi alueella hyvinkin paikallisen oloisena. Mitä mahtoi duunailla ilmeisen kaukana perinteisistä kesehtimisalueista?

Suttuista skouppikollaasia Vadsön ja Hornöyan välivesillä seilanneesta vanhasta grönlanninlokista (Lar gla). © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Suttuista skouppikollaasia Vadsön ja Hornöyan välivesillä seilanneesta vanhasta grönlanninlokista (Lar gla). © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Takaisin päin huristellessa pysähdyttiin mm. Indre Kibergin kylän kohdalla, jossa plokkasin taivaalta ensin yhden 4kv suulan (Mor bas) matkalla itään, ja heti perään 5 vanhaa ja yhden 2kv linnun menossa länteen. Mainiota – varsinkin kun olin jo kokonaan unohtanut ko. lajin näkemismahdollisuuden!

Nuori rissa (Ris tri) Ekkeröyan "lintutunturilla" © Totti Toiskallio / kapykaarti.net (klikkaa kuva isommaksi)

Nuori rissa (Ris tri) Ekkeröyan "lintutunturilla" © Totti Toiskallio / kapykaarti.net (klikkaa kuva isommaksi)

Ekkeröyan rissakoloniassa (Ris tri) lenteli tuhansia vanhoja ja 1kv lintuja, vesipää (Pha lob) tiristeli tunturin laen lätäköllä ja lapinsirkun (Cal lap) poikanen pomppi polulla jaloissa. Paras havis tuli kuitenkin paikalta lähtiessä, kun huomasin plotalla hanhen kokoiselta möykyltä vaikuttaneen linnun rantavedessä. Jarrua, kiikarit silmille ja määritys – 2kv jäägaviahan (Gav ada) se siinä!

Nuoremman polven jääkuikka (Gav ada) uiskenteli Ekkeröyan sisälahdella. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Nuoremman polven jääkuikka (Gav ada) uiskenteli Ekkeröyan sisälahdella. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Jossain tien varressa tuli myös nähtyä punakurkkuinen lapinkirvinen (Ant cer), joka tässä puvussaan oli meikälle niin ikään elis – eijp-lintuja on plakkarissa kyllä runsaasti, mutta keväinen punakurkku on jäänyt uupumaan.. Ennen kotimaan puolelle koukkaamista meinasi suopöllö (Asi fla) vielä pyrkiä matkaseuraksi tuulilasin kautta. Parin metrin päästä lintu kuitenkin koukkasi sivuun, ja jäi tien varteen kepin nokkaan pällistelemään jyrsijä-apajia.

Suopöllö (Asi fla) pölähti lentoon tienpielestä. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Suopöllö (Asi fla) pölähti lentoon tienpielestä. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Takaisintulomatkalla koukkailtiin Pallaksen ja Tornion kautta. Inarissa suonlaidan hyttyssumassa vietetty yö toi kuitenkin mukavan äänieliksen lymnarista (Lym min – kyllä, tämäkin ääni on jäänyt aiemmin kuulematta), sekä vuodarilistalle suonlaidalla käkättäneen riekon (Lag lag). Sitten koukattiinkin länteen. Sateisessa illassa Pallaksen maisemissa osui kiikariin mm. koiras kuurna (Pin enu) ja koko kesän hotellin pielessä viihtyneet virtaväiskit (Mot cin, +1kv naaras ja +1kv koiras), joista jp koiras oli myös eka laatuaan meikäläiselle. Pallaksen paras havis tuli kuitenkin nisäkäspuolelta, kun elämäni ensimmäinen tunturisopuli (Lemmus lemmus) kipitti polulla vastaan. Meidät havaittuaan se kuitenkin veti tiukan u-käännöksen ja katosi pöpelikköön.

Pesärosvo, kuukkeli (Per inf), ei mahtunut ruutuun kokonaan. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Pesärosvo, kuukkeli (Per inf), ei mahtunut ruutuun kokonaan. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Seuraavana päivänä koukattiin vielä Oulun Hietasaaren kautta, jossa putkeen osui mm. kolme pikkutiiraa (Ste alb). Utajärven pomarina puolestaan pysyi piilossa iltapäivän pikastaijin ajan. Reilun 400 kilometrin jälkeen reissu olikin paketissa. Mukavaa oli, mutta ihan heti ei tee mieli uudelle autoturneelle. On se Suomi sen verran pitkä maa.

/TT

About Totti

turkulainen Lappeenrannas.
This entry was posted in rarit ja pikkurarit, retkellä Varsinais-Suomen ulkopuolella. Bookmark the permalink.

Jätä kommentti

Your email address will not be published. Required fields are marked *