Melkoista Circusta, osa 2

12.9.2014 vapaapäivänä oli pikku lähiretki paikallaan. Vaimon heitto töihin ja Salon ja Paimion pelloille. Ennen Pitkäporrasta käteen jäi vain jokunen nisari ja tinnu. Pitkäportaalla, joka siis sijaitsee Paimion ja Salon rajalla tuli vietettyä alkuun n.1h, kunnes rupesi tapahtumaan. Olin jo ajelemassa pois, kun vastaan tuli suohaukka. Kikrut silmille ja samoin tein hiffasin, että ei perskele siin o sirosuo. Ulostautuminen autosta ja putki luukusta. Suohaukka löytyi pikimmiten, mutta ikävästi viistosti takavinkkelistä. Nopsaa kerkesin näkemään mm. hyvin vaalean (lähes juovattoman) käsisiiven ja pään, jossa ei näkynyt kauluria vaan oli aika tasatumma pää. Siis pyga? Lintu jatkoi peltoja seuraillen eteenpäin ja minä perässä tietä pitkin, joka oli johonkin siihen suuntaan. Hetken päästä parkkiin ja staijia. Eikä kauaakaan kun lintu näkyi taas vaan ei kunnolla. Noin 5min kului ja löysin kyseisen yksilön vähän matkan päästä. Veijari oli tulossa kohti ja taittoi kauniisti lähietäisyydeltä, jolloin linnusta näkyi mm. viiruton punertava vatsa, kolme pitkänä erottuvaa harittajaa, pitkät ja kapeat siivet, käsisiiven viirutus oli vahvimmillaan sisimmissä käsisulissa ja hupeni uloimpia kohti, hyvin laajalti mustat “sormet” sekä tumma käsisiiven takareuna kontrastoituivat selvästi käsisiiven alapuolen valkeaan pohjaan… Pää oli tumma, eikä mitään näkyvää kauluria, eikä vahvaa “boaa”. Pygahan (Circus pygargus) se siinä! Nuori pyga on kova havis nykyään kun vertaa macroon, joita on tullut vastaan viimeisen kymmenen vuoden aikana joka vuosi spondesti. Löysin linnun vielä kertaalleen, jolloin se katosi suuntaan SE kahden sisun kanssa.

Pygan katoamisen jälkeen otin pikku “rundin” ja löysin lähestyvän suohaukan kaukaa NW-suunnasta. Ei mennyt kauaa kun lintu teki pari saalistusyritystä ja tajusin katselevani toista nuorta sirosuota! Lintu tippui pee peltoon. Kuuselan Arska saapui hetken päästä paikalle ja mainitsin, että pyga meni tonne (SE) ja tuolla on toinen p, joka ei näy, mutta toivottavasti nousee kohta. Eikä aikaakaan, kun lintu nousi ja lähti ojaa seuraillen kohti. Ekana huomioni kiinnittyi linnun päähän, jossa erottui kauluria ja tumma boa. Olihan se jo sanomattakin selvää, että kyseessä oli eri lintu kuin vain hetkeä aiemmin, mutta muistan vain hokeneeni Arskalle, että” tää on eri lintu”. Tämä “suha” meni kohtuu kivasti ja putkella sai nähtyä kaikki mitä tarvitsi, mutta mutta… Arska taisi kysyä, et “kumpi on?” ja vastasin vain, että en tunne. Lintu siis menee matalalla lähietäisyydeltä, enkä uskalla sanoa lajia! Tiedän kyllä lajien olevan pahempia kuin moni edes tajuaa, mutta hei camoon, ei tuu kumpikaan mieleen. Arska sai sentään kuvia linnusta ja niitä katsellessa vaaka kallistui kennolta katsottuna lähemmäksi pygaa jos jotain pitäis sanoa, mutta ei oikeen sekään, ainakaan varmasti…

Pyga, eiku macro, eiku.. © Ari Kuusela

Kyseisellä linnulla on mm. useammassa kuvassa näkyvä tumma käsisiiven takareuna, tummat sormet, joissa kuvissa erottuu hieman viirutusta, kauluri on aika kapea, tumma boa, jossa viirutusta, bumerangi ei ole macromaisen vahva, kaulurissa hieman viirutusta ja silmän päällä paljon valkoista… Käsisiiven juovitus on hieman lähempänä pygaa, mutta nehän vaihtelee ja voi olla välillä aika hankala sanoa – vaikka paremmin se tietenkin pitää paikkansa, kuin kauluri+boa… Jokainen voi itse miettiä, että menisikö kyseinen yksilö maastossa pygaksi vai macroksi.

Arska lähetti kuvat Dick Forsmannille, joka vastasi suurin piirtein niin, että lintu on suohaukka, mutta sen enempää siitä ei osaa sanoa, sisua hän ei siinä näe. Kiitokset Dicille vastauksesta.

Lisää kuvia tästä linnusta löytyy Arskan sivuilta.

/TK

This entry was posted in aamukeikat ja iltapäiväretket, oudot yksilöt. Bookmark the permalink.

Jätä kommentti

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>