Prota, lynohaa ja yömuuton helmiä – sekä kirpaiseva nuijaus

Torstaiaamuna 22.10. lähdimme (TK, MTu, TT) kohti entisen Korppoon kunnan ulkosaaristoa. Matkalla katsottiin entisen Paraisten kunnan Sydänperäviken ja Mattholmsfladan, joilla ei kummempia siivekkäitä viihtynyt. Entisen Nauvon kunnan keskustassa kauppa ja kahvit, ja sen jälkeen Eivoriin. Staijaus jäi yhteysaluksella vähemmälle, kun piti jollain tekosyyllä päästä kostuttamaan kurkkuaan aluksen alimmalle, ikkunattomalle kannelle – tällä kertaa syy oli kaartin jäsenten levinneisyyskuvan muuttuminen tulevan kuun alussa. Larulaisten ym. Jurmon paikkeilla näkemät merisirrit (Cal mar) siis nuijattiin, ja saareen saapuessa retkeilyaktiivisuuden taso oli hieman normaalia alempana.

Kämpiltä kampesimme itsemme kuitenkin ulos, kun Knaapin Jorma soitteli ja ilmoitti hippiäisuunilinnun (Phy pro) palloilevan edelleen aamuisella paikallaan koulun niityn reunassa. Aina niin ilmeikkään hieno pro näyttäytyikin näppärästi kaikille paikalle ehtineille retkeilijöille ennen illan painumista mailleen.

Perjantai valkeni pilvisenä. MTu ja TT suuntasivat luotsiasemalle staijiin, TK eteläniemen kautta itäpuolelle komppaamaan. Suurta muuttoa ei perjantaiaamulle osunut, parhaimpina mereltä tihrutettiin 40 pikkulokkia (Lar min), 200 muuttavaa ja noin 800 paikallista allia (Cla hye) ja 33 ruokkia (Alc tor). Maalintupuolelta mainittavimpia haviksia päivän mittaan olivat mm. noin 25 peukkua (Tro tro), kylällä pörrännyt 20 lullulan (Lul arb) parvi, sekä 4 vuorihemppoa (Car ris) eteläniemessä. Hiljainen, jo pari päivää itäniityn rannassa viihtynyt kiurulintu kompattiin muutamaan kertaan, viisastumatta siitä sen enempää – lienee kuitenkin ollut ihan normikiuru (Ala arv).

Yksinäinen pulmunen (Ple niv) kykki itärannan kivillä. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Yksinäinen pulmunen (Ple niv) kykki itärannan kivillä. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Päivämäärän parasta antia saatiin jo jonkinmoiseksi oman porukan Utö-perinteeksi muodostuneen yömuuton kuuntelun myötä. Puoli yhdeksästä kellotaulun loppuun asti istuskelimme mökin pihalla korvat höröllä kohti taivasta. Saldoksi saimme mukavat 2683 muuttavaa räkättiä (Tur pil), 938 punakylkeä (Tur ili), 206 lauraa (Tur phi) sekä ainakin omasta mielestämme parhaimpana yhteensä 549 muraa eli tarjaa eli mustarastasta (Tur mer). Myös muutama punatulkku (Pyr pyr) ja punarinta (Eri rub) ääntelivät yötaivaalla, pari oudompaa, määrittämättä jäänyttä lintua kuultiin ja pari lentokierrosta yllämme tehnyt Asio sp nähtiin. Äänihavainnoinnin aikana laituriin kiinnittynyt Eivor toi mukanaan lisää lintuporukkaa, sekä MTu:n paremman puoliskon.

Lauantaina retkeily alkoi suoraan komppailulla, MTu tosin siirtyi staijiin lyhyen kierroksen jälkeen.  Melko vähistä linnuista otettiin irti mitä saatiin: pari nokkanisseä (Coc coc) kierteli meva-tolpan yllä ja Tenovuon Jorman Patterimäen portilta löytämä mustaleppälintu (Pho och) saapui sopivasti kämpillemme samaan aikaan kuin TK ja TT eteläniemen kierrokselta. Sitten vaihdettiinkin leppoisa kiertely rivakkaan juoksuun, kun puhelin pärähti soimaan – Tomppa ym. näkevät itäniityn rannassa tulipäähippiäisen! Paikalle muun saaressa olleen porukan tapaan päästyämme se oli kuitenkin jo kadonnut, eikä sitä saman päivän aikana enää löydetty uudelleen. (Seuraavana päivänä, ollessamme jo Nauvon ja Paraisten välisellä lossilla, lintu löydettiin alkuperäiseltä paikalta vesisateesta…).

TK komppaamassa Ormilla. Komeaa katajikkoa, joka ei kuitenkaan rytissyt, eikä maakaan tömissyt. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

TK komppaamassa Ormilla. Komeaa katajikkoa, joka ei kuitenkaan rytissyt, eikä maakaan tömissyt. © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Epätoivoisen hilipäätuppiaisprojektin jälkeen päätimme siirtyä Ormskärin puolelle. Ennen sitä kuitenkin huomio kinnittyi tinttien varoitteluun ja lopulta TK plokkasikin melkoisessa risupuskassa päivälevolla kökkineen helmipöllön (Aeg fun). Ormskärin puolella ei viittä lehtokurppaa (Sco rus) ja vanhempaa naaraspuolista sinisuota (Cir cya) kummempia päästy ihmettelemään. Takaisin tullessa kävimme vielä pällistelemässä varpuspöllöä (Gla pas), joka piteli kynsissään koiraspuolista pikkuloxiaa (Lox cur).

Varpuspöllöstä ei tuhruisen illan hämärässä meidän kalustollamme potretteja napsittu. Tiensä päähän tulleen koirasloxian naaraspuolinen kaveri saapui vielä samaan puuhun, kunnes huomasi kollinsa kovan kohtalon, ja suori paniikinomaisesti etelään kiihkeästi "klipsuttaen". © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Varpuspöllöstä ei tuhruisen illan hämärässä meidän kalustollamme potretteja napsittu. Tiensä päähän tulleen koirasloxian naaraspuolinen kaveri saapui vielä samaan puuhun, kunnes huomasi kollinsa kovan kohtalon, ja suori paniikinomaisesti etelään kiihkeästi "klipsuttaen". © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Sunnuntai oli lähtöpäivä. Kellojen siirtämisen ansiosta retkeilyaikaan lisättiin yksi tunti, sillä aurinkohan nousi nyt “aikaisemmin” kuin vielä edellisinä päivinä. Pienen ja hiljaisen komppauskierroksen jälkeen siirryimme majakalle, jossa itäkaakon puolelta reilusti puhaltanut tuuli pysyi joten kuten aisoissa. Sopiva puhuri painoikin lounaaseen mukavasti arktisia hanhia: tundrahanhia (Ans alb) laskettiin parin aamustaijitunnin aikana yhteensä 322 muuttavaa yksilöä, bebejä eli sepeleitä (Bra ber) 212 ja valpoja (Bra leu) 95. Lisäksi yhdessä bebe-parvessa suihki lounaaseen 4 mitä todennäköistä fabalista, ja päivän parhaana tundrahanhiparven hännillä muutti lynoha (Ans bra), joka pienten sekoilujen ja tarkistusten jälkeen saatiin määritettyä vasta mantereelle päästyämme. Gomiaa hanhimenoa joka tapauksessa – ainakin näin lounaissaariston näkökulmasta.

Matkalla staijattiin Jurmoon asti, ja hanhia meni vielä: tundrahanhiksi (Ans alb) saatiin määritettyä 21 linnun parvi, loput 145 hanhea jäivät “aabeeksi”.

Lämpimät itävirtaukset olivat tuoneet Ormskärille raripöllön! © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

Lämpimät itävirtaukset olivat tuoneet Ormskärille raripöllön! © Totti Toiskallio / kapykaarti.net

/TT

About Totti

turkulainen Lappeenrannas.
This entry was posted in rarit ja pikkurarit, saariretket, Suuri Muutto, yöretkeilyä. Bookmark the permalink.

2 Responses to Prota, lynohaa ja yömuuton helmiä – sekä kirpaiseva nuijaus

  1. Spede Pasanen says:

    Miks mura on tarja?

  2. Totti says:

    Moi Spede! Hauskaa, että olet herännyt henkiin. Toi nimitys on saanut alkunsa porukkamme omista puujalan vääntämisistä sekä vanhasta missistä. Mura on mura, ja jossain vaiheessa joku tais sanoa sen, ehkä edellisen sanan viimeisen kirjaimen perään, muodossa smura. No siitä tulee tietenkin mieleen taannoinen Miss Suomi Tarja Smura. Ei siis sen kauempaa haettua…

Jätä kommentti

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>